Anaksimenes

Muinaiskreikasta suomentanut Miika T. Meijer

Suomennokset © 2021 Miika T. Meijer

Anaksimenes (noin 585-noin 525 eaa.) oli Joonian Miletoksesta kotoisin ja häntä pidetään yleisesti Anaksimandroksen oppilaana. Filosofina hän edustaa joonialaisen luonnonfilosofian koulukuntaa. Muiden esisokraatikkojen lailla Anaksimeneen elämästä ei tiedetä juuri mitään varmaa. Aristoteleen ja Theofrastoksen todistusten mukaan opetuksissaan hän asetti antiikin neljästä alkuaineesta lähtökohdaksi ilman, joka on ääretön ja jonka tiheyden vaihteluista johtuen kaikki muu aineellinen on peräisin. Thaleen tavoin Anaksimeneen Maapallo on kaksiulotteinen, litteä (vrt. teksti 2), mutta ei kuitenkaan maailman keskus. Hänen kirjoituksiaan ei juurikaan ole säilynyt, ja Hermann Dielsin mukaan häneltä ei tunneta kuin yksi kokonainen lause tai muilta antiikin kirjailijoilta säilyneitä yksittäisiä sanoja.

1

Eyryspatoksen poika filosofi Anaksimenes Miletoksesta, Parmenideen poikana mainitun Anaksimandros Miletoslaisen oppilas ja työtoveri. Hän syntyi (55. olympiadin)¹ aikana, jolloin Persian Kyyros kukisti Kroisoksen ja hänen sardisilaiset kannattajansa.

Ἀναξιμένης Εὐρυσράτου Μιλήσιος φιλόγοφος, μαθητὴς καὶ διάδοχος Ἀναξιμάδρου τοῦ Μιλησίου, οἱ δὲ καὶ Παρμενίδου ἔφασαν. γέγονεν (ἐν τῆι νε ολυμπιάδι) ἐν τῆι Σάρδεων ἁλώσει, ὅτε Κῦρος ὁ Πέρσης Κροίσον καθείλεν.

- Suidas (myös Suida), noin vuonna 1000 julkaistu antiikin kreikkalaista historiaa ja tekstilainoja käsittelevä sanakirjaensyklopedia

____________________

¹Suidasissa mainittu 55. olympiadin aika Anaksimeneen synnyinaikana ei pidä paikkansa. Hänen on arvioitu syntyneen noin vuonna 585 ennen ajan laskua, toisin sanoen 49. (588–584 eaa.) tai 50. olympiadina (584–582 eaa.). Sen sijaan Kyyros Suuren Lyydian valloitus ja liittäminen Persian valtakuntaan vuonna 546 eaa. ajoittuu 55. olympiadiin. Anaksimeneen kuolinvuosi olisi ollut noin 525 eaa. Suom. huom.

2

Puolisuunnikkaan muotoinen.

τραπεζιοειδῆ.

- Kreikkalaista doksografiaa, Aetii de placitis reliquiae III.10.1

--- ---

Vrt. Thaleen mukaan maa on pöydän muotoinen.

οἰ απὸ Θάλεω τὴν γὴν μέσην.

3

Kuiva ilma aiheuttaa kuivuuden, ja ilman kosteus sadekuuroina maanjäristykset.

ξηρότητα καὶ ὐγρότητα τῆς γῆς ἀιτίαν τῶν σεισμῶν, ῶν τῆν μὲν αὐχμοὶ γεννῶσι, τὴν δὲ ἐπομβρίαι.

- Kreikkalaista doksografiaa, Aetii de placitis reliquae III.15.3

4

Tähdet kiinnittyvät kuin naulat taivaan kiteiseen kupuun.

χροσῆλων ὸς δίκην καταπεπηγέναι τά ἄστρα τῷ χρυσταλλοειδεῖ.

- Kreikkalaista doksografiaa, Aetii de placitis reliquiae II.14.3

5

Τähdet eivät kätkeydy maan alapuolelle, vaan kiertävät sen ympäri.

οὐχ ὑπὸ τὴν γῆν δέ, ἀλλὰ περὶ αὐτὴν στρέφεσθαι τοὺς ἀστέρας.

- Kreikkalaista doksografiaa, Aetii de placitis reliquiae I.16.6

6

Aurinko on tulinen pätsi.

πύρενον ὑπάρχειν τὸν ἧλιον ἀρεφήνατο.

- Kreikkalaista doksografiaa, Aetii de placitis reliquiae I.20.2

Lähteet

Hermann Diels, Die Fragmente der Vorsokratiker 1 (1903)

Hermann Diels, Doxographi Graeci (1879)

Kathleen Freeman, Ancilla to the Pre-Socratic Philosophers (1957)